Korko on tuhon vipu
Meille, jotka maksoimme aikoinaan 10-15 prosentin korkoa asuntolainastamme, korko on sinänsä käynyt ymmärrettäväksi ja luonnolliseksi asiaksi. Olen tarkistamassa käsityksiäni.
Pääomalainasta perittävä korko, vaikka pienikin, on tuhoisa ilmiö. Sen automaattinen seuraus on inflaatio, koska jos lainarahalla hankittu reaaliomaisuus ei tuota tai kasva, olisi aika vähän järkeä hankkia mitään muutoin kuin omilla varoillaan.
Inflaatioon määritelmällisesti sisältyvä hintojen ja palkkojen kilpajuoksu heijastuu kumulatiivisesti omaisuusarvoihin sellaisissakin tapauksissa, että omaisuuden reaalinen arvo kulumisen yms. takia laskee. Asunto on hyvä esimerkki.
Omaisuuarvojen keinotekoinen paisuminen varmistaa varallisuuserojen säilymisen. Pääoman antolainaajan ei tarvitse itse tehdä mitään omistuksensa jalostumiseksi. Lainan ottaja hoitaa sen paitsi omastaan myös lainanantajan puolesta.
Paine omaisuuden jatkuvaksi kasvamiseksi tuottaa talouteen pakkokasvutilanteen. Se on johtanut ja johtaa luonnonvarojen estottomaan riistämiseen ja ympäristön elinkelpoisuuden huolettomaan tuhoamiseen.
Ilmastopäästösopimukset ovat tekopyhää leikkimistä. Jos todella tahdottaisiin säilyttää maapallo elinkelpoisena, supistettaisiin tuotantoa, luovuttaisiin Linkolan hengessä kaiken turhan tuottamisesta. Ja turhaa on suuri osa siitä, mihin ihmiset rahojaan – omia sekä lainattuja – käyttävät.
Turha kulutus on johdonmukaisesti Pääoman etujen toteuttamista. Sen vuoksi myös tulotason nostaminen on Pääoman kannalta järkevää. Kaikki ostovoiman lisäykset kanavoidaan heti hintoihin. Ilman turhaa kulutusta lainapääomalla toteutettavat investoinnit jäisivät toteutumatta. Ja niin pitäisikin, Jos todella haluttaisiin kestävää kehitystä.
Korko on inhimillisen pahan tärkein instrumentti. Velkavetoinen kehitys on lopulta johtanut tilanteeseen, jossa Pääoman on tyydyttävä minimaaliseen korkomarginaaliin. Kupla on puhkeamassa.
EKP toki Pääoman ohjauksessa pyristelee vääjäämätöntä kohtaloa vastaan tuottamalla markkinoille biljoonia euroja ilman eettisesti hyväksyttävää realitalouden perustetta. Tavoitteena ovat sekä turhat investoinnit että turha kulutus vain siksi, että ne, joilla jo valmiiksi on enemmän kuin kykenemme edes kuvittelemaan, vaurastuisivat vielä lisää.
Korko sinänsä ei aiheuta inflaatiota. Inflaation aiheuttaa teoriassa olemassa olevan rahan kokonaismäärä ja käytännössä markkinoilla liikkeessä olevan rahan määrä. Lainojen korot maksetaan työllä, eikä niiden maksaminen välttämättä edellytä sitä, että markkinoille tuotaisiin lisää rahaa. Korot voidaan maksaa myös siirtelemällä jo olemassa olevaa rahaa toimijalta toiselle (korvauksena tuotetuista tavaroista tai palveluista).
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatioasteen ja korkotason välillä vallitsee ilmiselvä korrelaatio – on aina vallinnut. Markkinoilla liikkuvan rahan määrä on valuuttapoliittinen valinta, joka johtaa epätervettä kehitystä ruokkivaan rahan ”painamiseen”. Inflaation syntyperusteen kohdalla kyse on muna/kana -ongelmasta, joka antaa mahdollisuuden tarkoituksenmukaiselle spekuloinnille.
Ilmoita asiaton viesti
Maltillinen inflaatio on itse asisassa talouden kannalta hyvä asia, mutta kun inflaatio nousee vähän korkeammaksi tulee siitä ongelma. Korkotason kanssa on vähän samoin.
Sinällään pakkokasvu on osin oikea ongelma, mutta pakkokasvun takana on enemmänkin jatkuva kilpailu ja tuotannon tehostuminen jotka vaativat kasvua siihen, että yhteiskunnissa säilyy edes kohtalainen työllisyysaste. Käytännössä jos tähdättäisiin vähemmän kuluttavaan yhteiskuntaan, ensimmäinen askel olisi työn uudelleenjako. Ja tämä on varsin hankalaa globaalissa kilpailussa.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkokasvun takana on valtio ja itse asiassa koko nykyinen demokratiaan perustuva poliittinen järjestelmä. Demokratiassa poliitikkojen on valtaan päästäkseen luvattava aina enemmän ja enemmän. Siksi he joutuvat sitten lupauksensa (tai osan niistä) lunastaakseen verottamaan aina enemmän ja enemmän. Jotta tämä onnistuisi, täytyy talouden jatkuvasti kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Todelliseen tarpeeseen perustumattoman kulutuksen ja velkavetoisen pakkokasvun vastustamisen kannalta on oikeastaan aivan toisinpäin; mitä suurempi lainanhoitokustannus sitä vastenmielisempää se on ottaa. Siksi pieni korkomarginaali on haitallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Teknologian uusintuminen voi vähentää ympäristökuormitusta… eli tässä valossa investoinnit kannattavat… Tulee vain lähimenneisyydestä mieleen sosialismin savuavat rauniotehtaat, joita ei saatu ajanmukaistettua rahanpuutteessa…
Mutta tuo ajatus koron aiheuttamasta oravanpyörästä on totta… Mitä enemmän ihmisiä painostetaan tekemään tulosta, sitä enemmän tulevat esiin halvat konstit, eli ympäristöriskin ja sosiaalisen riskin ulkoistaminen.
Ilmoita asiaton viesti